Tänään alkaa maalinauha häämöttää. Viimeisiä toimintaosuuksien selostuksia ja arviointeja valmistuu niin, että tietokoneiden näppäimistöistä "sauhut höyryää". Ei nyt sentään! Mutta ihana tunne on meillä kaikilla, sillä pitkäkestoinen projekti alkaa olla "kirjoina, kansina ja taideteoksina"...blogia unohtamatta! Osa tulevista maailmankansalaisista suunnittelee ja toteuttaa juuri yhteistä kuvataidenäyttelyä kirjastomme vitriiniin.
Rankka ja vaativa keskittyminen yhteen aiheeseen on vaatinut jokaiselta tutkinnon tekijältä kärsivällisyyttä, pitkäjänteistä työstämisen taitoa, laaja-alaisuutta, halua jaksaa uurastaa silloinkin, kun on tuntunut, että väsyttää tai jopa kyllästyttää. Varsinkin tietotekniikan kanssa on koettu välillä hankaliakin hetkiä, esimerkiksi kun Mirkan ja Joonatanin päiväkirjatekstit katosivat "bittiavaruuteen".
Kuitenkin vastoinkäymisistä huolimatta työn tekeminen on ollut kaikille -sekä oppilaille että ohjaajille- ainutlaatuinen kokemus. Jokainen on oppinut työn tekemisen kautta laajojen tutkimusten tekemistä, median seurantaa, pitkäjänteistä työskentelyä ja yhdessä toimimista. Projektin kuluessa on opittu myös monia uusia tutkimuksen tekemisen taitoja esimerkiksi tietotekniikkaa hyödyntäen. Yksi tärkeä asia on ollut myös se, että omaa aihetta on tarkasteltu monista eri näkökulmista. Eri oppiaineiden yhteydessä oman luokan opiskelussa on myös tutkittu ja työstetty oman maailmankansalaisen kypsyyskokeen aihetta aina silloin, kun se on ollut mahdollista.
Tänään voimme kyllä ansaitusti viettää juhlahetkeä herkuttelun parissa! Työ on tuottanut arvoisensa tuloksen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti